Historia

Tarinamme alkaa Mutalan seurakuntatalolta 30.11.1979 kello 18.00, jolloin perustava kokous pidettiin. Onni Voutilainen valittiin auttamaan tämä vielä pieni ja ryppyinen lippukunta tulokas jaloilleen ensimmäisenä lippukunnan johtajana.
Jokaisella oli oma mielipide, kun uutta tulokasta alettiin nimetä.  Ehdotuksina toimivat mm. Mutakerros, Eräretkeilijät, Mutalan mesikat, Rkylän rämpijät ja Nuoret eränkävijät. Lippukunnan nimeksi valittiin Rkylän rämpijät pienin muutoksin. Niin oli lippukunta nimeltä Rantakylän Rämpijät syntynyt.

”Lippukunnan nimeksi valittiin Rkylän rämpijät pienin muutoksin. Niin oli lippukunta nimeltä Rantakylän Rämpijät syntynyt.”

Lippukunnasta tuli yhteislippukunta, mikä tarkoittaa sitä, että sekä pojat ja tytöt ovat saman lippukunnan jäseniä.
Lippukuntalehti Rönttönen on ollut mukana kuvassa jo alusta alkaen. Se ilmestyi noin neljä kertaa vuodessa. Rantakylän Rämpijät osoittivat muutenkin kirjallista lahjakkuutta toimittamalla partiopalstaa Kirkkotie-lehteen. Nykyään molemmat perinteet ovat hieman hiipuneet ja energiaa on painotettu erityisesti netin puolelle.

Tässä kohtaa on ilmeisesti mehtämörkö syönyt vuotta 81 koskevat paperit joten pomppaamme suoraan vuoteen 1982, jolloin juhlittiin hurjasti lippukunnan 3-vuotis synttäreitä kakkukisan säestyksellä. Tuolloin voittajaksi kiri Metso-lauma varmasti hienolla kakullaan. Toiminta ryhmiä vuonna 1982 oli 16. Vuonna 1983 saimme ihastella uutta partioasua, joka tosin on jo nykyään vanha ja saanut tilalleen uuden vuonna 2005 käyttöönotetun.
Vuosi 1986 oli mullistava Rantakylän Rämpijöiden kannalta. Silloin saimme oman tunnuksen ja lipun ensimmäistä kertaa käyttöön. Silloin syntyi, myös unelma omasta leiripaikasta Puntarikosken Niskasaaressa. Niinpä kaikki kynnelle kykenevät käskettiin etsimään sopivia hirsiä mökkirakennusta varten ja ne löytyivätkin 1988 Jakokosken aseman saunarakennuksesta ja Alasen tilan aittarakennuksesta.

”Silloin syntyi, myös unelma omasta leiripaikasta Puntarikosken Niskasaaressa.”

Vuoden 1988 aikana Niskasaaressa pidettiin ahkerasti talkoita (yhteensä 18 kertaa) niiden ansiosta Rantakylän Rämpijöiden leirirakennus saatiin jotakuinkin valmiiksi. Leirien toiminta keskittyi suureksi osaksi alueen raivaamiseen ja rakentamiseen, mistä saatiin kärsiä myös ensimmäisellä Niskasaaren leirillä 17.-19.6.1988.
Vuonna 1988 tapahtui muutakin:  Rantakylän seurakuntaneuvoston tekemä päätös ottaa Rantakylän kirkolla ollut kolomme nuorisotyön toimistotiloiksi. Tiukan keskustelun jälkeen päätimme siirtää kolon erään kerrostalon kerhohuoneistoon.
Uuden kolon remontointi ja muuttaminen omaan käyttöömme sopivaksi vei jonkin aikaa. Partiotoiminta rantautui Suomeen 1910. Vuonna 1990 oli siis juhlan paikka, kun partio täytti 80 vuotta. Helsingin suurjuhlaan osallistui noin 30 000 partiolaista ympäri maata ja Rämpijöistäkin reissuun lähdettiin innokkaasti.

”Partiotoiminta rantautui Suomeen 1910. Vuonna 1990 oli siis juhlan paikka, kun partio täytti 80 vuotta.”

Kesäleiri on aina ollut yksi partiovuoden jännittävimmistä tapahtumista mutta vuosina  1993 ja 1994 se oli entistäkin jännittävämpi. Leirit nimittäin toteutettiin yhdessä Värtsilän Värtsin Takojien kanssa. Niskasaaren kämppä saatiin lopulta valmiiksi 1995, jolloin se oli jo ahkerassa käytössä. Rantakylän Rämpijät on aina ollut aktiivinen kilpailulippukunta. Tosin tämä on hieman hyytynyt lähivuosina. Lippukunnan tilille on kuitenkin ehtinyt kertyä palkintosijoja ja kunniamainintoja useista kilpailuista.
Lippukunnan 20-vuotis juhlia vietettiin 1999 Rantakylän kirkolla. Tapahtuma keräsi noin 200 entistä ja nykyistä rämpijää ja heidän tukijoitaan katselemaan diaesitystä ja syömään kakkua juhlinnan lomassa. Kakkukisan voitto tuona vuonna päätyi Lumikko-vartiolle.

”Lippukunnan tilille on kuitenkin ehtinyt kertyä palkintosijoja ja kunniamainintoja useista kilpailuista.”

Vuonna 2000 oli taas aihetta juhlia, kun suomen partioliike täytti 90 vuotta. Niin kuin 80-vuotis juhlat nämäkin pidettiin Helsingissä. 75 rämpijää lähti osallistumaan tapahtumaan. Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry täytti 30 vuotta 2005. Vuonna 2007 vietettiin samaisen piirin hautajaisia, kun uusi ja uljas Järvi-Suomen partiopiiri syntyi. Järvi-Suomen partiolaiset oli ensimmäinen perustettu piiri yli 30 vuoteen. Siihen kuuluu Etelä- ja Pohjois-savon, Keski-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Karjalan entisten piirien lippukunnat. Uusi piiri aloitti toimintansa 2008 alusta. Ensimmäinen vuosi meni piirin toimintatapoja ja toimintasuunnitelmaa hioessa.

Vuonna 2004 Kololla oli taas muutto edessä. Silloin edelleen kerrostalon kerhohuoneistossa oleskeleva kolomme muutti Rantakylän kirkon tiloihin Rantakylänkadulle, jossa se on vielä tänäkin päivänä ja viihtyy hyvin. Kolo on muuttanut muotoaan monta kertaa vuosien aikana mutta sen seiniltä voi edelleen nähdä muistoja menneiltä vuosilta